Muutama päivä sitten osui eteeni Voicen sivuilta uutinen siitä, miten Aalto-yliopistossa on tutkittu tunteiden kokemista kehossa.
Lue uutinen: http://www.voice.fi/terveysjahyvinvointi/suomalaisasiantuntijat-paljastavat-kehon-osat-kertovat-mita-tunnet-katso-hammastyttava-kuva/23/57109
Aalto yliopiston oma uutinen tutkimuksesta: http://www.aalto.fi/fi/current/news/view/2013-12-31/
Tein itsekin Voicen uutisessa olleesta linkistä tutkimustestin. Siinä piti annettuun kuvaan värittää missä kohden kehoa eri tunteet tuntuivat. Punaisella merkattiin ne alueet, joissa tunne aiheutti alueen voimaantumista tai tunne tuntui voimakkaana. Sinisellä merkittiin ne alueet, jotka heikkenivät, kun tavoitin tunnetta.
Kuvittelin etukäteen olevani hyväkin tunnistamaan tunteitani. Huomasin kuitenkin, että osa tunteista oli vaikea paikallistaa kehoon, esimerkiksi häpeä ja kateus. Osa puolestaan löytyi helpostikin, kuten ilo, rakkaus, viha ja inho.
 |
| Kehon osat kertovat, mitä tunnet, http://www.voice.fi/terveysjahyvinvointi/suomalaisasiantuntijat-paljastavat-kehon-osat-kertovat-mita-tunnet-katso-hammastyttava-kuva/23/57109 |
Kuvasta voi helposti nähdä, että suurimman voimattomuuden tunteen aiheuttavat masennus, suru ja häpeä. Kun niitä ajattelee, ne ovatkin melko jalat alta vieviä tunteita. Ne estävät minua toimimasta.
Olin itse syvässä masennuksessa vuonna 2005, jolloin hädin tuskin pystyi lähettämään silloin 8-vuotiaan tyttäreni aamulla kouluun ja sitten makasin koko loppupäivän. Kunnes sitten yhtenä päivänä jostain sisältäni nousi "tiukka täti", joka sanoi: "Nyt tämä masennus saa riittää. Nyt parannan itseni." Siitä päivästä alkoi oma voimamatkani oikein tosissaan.
Oma suruni on sekoittunut vihaan ja/tai syyllisyyteen. Aikoinaan vanhempani erosivat ollessani 14-vuotias. Silloin suruni hukkui vihaan vanhempiani kohtaan, koska heidän eronsa pakotti minut olemaan aikuinen, vaikken sitä ollut vielä lähellekään. Syyllisyyteen suruni kietoutui kesällä 2013, kun lapseni isä siirtyi rajan toiselle puolelle aivan yllättäen. Tunsin syyllisyyttä siitä, miten en ollut osannut arvostaa perhettämme ja elämämme hyviä hetkiä riittävästi.
Tukahdutettua häpeääni olen työstänyt syksyn 2013 aikana. Asia nousi esille, kun rupesin törmäämään aiheeseen narsismi. Rupesin miettimään, millaisia narsistisia piirteitä itsessäni on. Luettuani pari kirjaa narsismista, ymmärsin, että minussakin on runsaasti häpeää, jota olen peitellyt erilaisten narsististen käyttäytymismallien alle.
Häpeä on siinä mielessä hankala tunne, että se on kohdistuu minuuteeni. Perusajatus häpeän takana on "Minä olen huono, kelpaamaton, arvoton. Minussa on ihmisenä jotain perustavanlaatuista vikaa". Tällaisten asioiden kohtaaminen on tuskallista ja ne on helpompi työntää sivuun, lakaista maton alle ja unohtaa.
Meillä ihmisillä on tosiaankin tapana "säilöä" varsinkin negatiiviset tunteet, joita emme jostain syystä osaa tai pysty käsittelemään sillä hetkellä, kun ne syntyvät. Säilömme ne kehoomme ja lihaksia jännittämällä pidämme ne piilossa itseltämme ja ympäristöltämme. Sitten aina sopivien tilaisuuksien tullen nuo tunteet purskahtelevat hallitsemattomasti esiin sopimattomana käytöksenä.
Löysin mainion työkalun näiden negatiivisten tunteiden käsittelyyn. Sen nimi on Emotional Freedom Technology, EFT. Se on yhdistelmä akupunktuuria ja psykologiaa, jota käyttämällä voi yksinkertaisesti parantaa elämänlaatua monella tavalla. EFT on mielestäni hyvä työkalu tämän päivän kiireiselle ihmiselle. Se on helppo oppia ja sillä on mahdollista saada (kehossa) tuntuvia tuloksia nopeasti, mikä kannustaa jatkamaan sen käyttöä aina uusiin kohteisiin.
Oma kokemukseni EFT:stä on positiivinen. Riippuen asiasta lyhyellä, muutaman minuutin naputtelulla olen saanut pysyviä muutoksia aikaan mm. erilaisissa pienissä kehoni kiputiloissa sekä nivel- ja lihasjännityksissä. Olen kokeillut EFT:tä myös esiintymisjännityksen hoitoon. Nykyään minun on helpompi asettua yleisön eteen kuin vielä viime kesänä. Olen sen verran vakuuttunut EFT:n tehosta, että aion jatkossakin kokeilla sitä erilaisista negatiivisista tunnetiloista vapautumiseen.
Lue lisää ja tutustu EFT:hen: http://www.thetappingsolution.com/
Mutta palatakseni takaisin tutkimuksen tuloksiin. Kaikista kokonaisvaltaisimmin tunnemme kehossa ilon. Ilo on alkuperäisen ja aidon itsemme perusluonne. Se on helppo todeta, kun katselee pieniä lapsia. Heidän sisäinen ilonsa tarttuu myös aikuiseen pelkästään sillä, että heidän touhujaan katselee. Lapsi löytää iloa itselleen yksinkertaisista asioista. Esimerkkinä olkoon vaikka oman tyttäreni kynäleikki. Ollessaan noin vuoden ikäinen hän istui lattialla tyhjentäen läjän kyniä lasipurkista lattialle ja asetellen ne taas takaisin purkkiin. Tätä leikkiä saattoi kestää jopa tunnin yhtäsoittoon.
Kun annan ilon ohjata elämäni valintoja, saan yhteyden oman elämäni tarkoitukseen. Kun keskityn elämässäni niihin asioihin, jotka tuottavat minulle iloa, voin olla varma siitä, että palvelen itseäni ja ympärilläni olevia ihmisiä parhaalla mahdollisella tavalla. Kun seuraan iloani, tapahtuu myös pieniä ihmeitä: olen oikeaan aikaan oikeassa paikassa tavatakseni juuri oikeat ihmiset, joita tarvitsen päästäkseni käsillä olevassa projektissani vaivattomasti eteenpäin.
Joskus se vain on niin vaikeaa. Siitä huolimatta kannustan kaikkia:
Anna ilon ohjata elämäsi kukoistukseen!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti